JHL tarttuu vaaleihin populistin otteella

 

JHL valmistautuu oman edustajistonsa vaaleihin vahvalla populistin otteella. Sama JHL:n hallituksen ja edustajiston demarienemmistö, mikä junttasi läpi kiky-sopimuksen on nyt heräämässä todellisuuteen. Kiky-sopimuksella kuritettiin ankarasti naisvaltaista julkista sektoria. Nyt JHL julkisti sopivasti vaalien alla tavoittelevansa palkankorotuksia syksyn 2017 neuvotteluissa (YLE 25.2.2017 Superyllätys: Naisvaltaisille aloille vaaditaan erillistä palkankorotusta – ”Useita prosentteja lähivuosina”  http://yle.fi/uutiset/3-9480091 ).  Miksi vasta nyt? Miksi samaa ei vaadittu vuosi sitten keväällä 2016?

Mainokset

Kilpailykykysopimus kurittaa sairaalan työntekijöitä

Maamme vanhin keskussairaala PKKS on ollut useita vuosia Suomen tuottavin. Saavutus ei ole huono millään mittarilla. Siksi tuntuu väärältä kovalla tohinalla tehty kilpailukykysopimus (kiky). Kiky-sopimuksella jäädytettiin palkat, siirrettiin työnantajamaksuja työntekijöille, pidennettiin työaikaa ja kaiken lisäksi vähennettiin 30 % lomarahaa julkisen sektorin (kunnat, kaupungit, kuntayhtymät) työntekijöiltä.

Hyvästä tuloksesta sairaalan henkilökuntaa ja koko julkista sektoria rangaistaan työehtojen heikentämisellä. Loistavaa politiikkaa? Vastineeksi heikennyksille työmarkkinajärjestöt ja hallitus tarjoilevat samaa sanahelinää, joka on tukkinut korvat jo kaksikymmentä vuotta: että ne toisivat lisää työpaikkoja, lisää kasvua, lisää vientiä, lisää investointeja  ja lisää ostovoimaa. Uskoo ken tahtoo. Usko on erityisen lujilla niillä, jotka pyrkivät kokoaikaisiin työsuhteisiin tai selviämään pakollisista menoista pätkä- ja matalapalkkaisissa töissä.

Suora demokratia käytännöksi

 

Suomessa pieni- ja keskituloisia kurittava talouspolitiikka ei olisi mahdollista, ellei sille löytyisi tukea SAK:n johtajilta. Työnantajat ja sijoittajat ovat tyytyväisiä. Iltalehden pääkirjoitus (6.6.2016): “Puheenjohtaja Lauri Lylyn kausi SAK:n puheenjohtajana päättyy komeasti….Eläkeratkaisussa työeläkeikää nostettiin ja kilpailukykysopimuksessa lisättiin työntekijöiden työaikaa ja sosiaalimaksuja”.

Vappupuhe Joensuu

Hyvät toverit, hyvä toriyleisö

Suomessa aloitti viime vuonna toimintansa uusi eduskunta ja hallitus. Vallan uudessa hallituksessa ja eduskunnassa ottivat historian näkökulmasta polvihousupojat ja populistit.      He ovat  nykyisen kilpailua ja oman edun tavoittelua  korostavan yhteiskunnallisen ilmapiirin näkyviä edustajia. Miljonääri Sipilästä, eikä muista rikkaiden edustajista ole johtamaan kansantaloutta.  Ahdas oman edun tavoittelu ei vahvista kokonaista  kansaa, vaan kurjistaa sitä.    Vahva, terveempi yhteiskunta syntyy heikompia tukemalla, eikä päinvastoin.

Haluaisiko 175 euroa ylimääräistä 19 kk ajan?

Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä on pysynyt  Suomessa samana kuin 25 vuotta sitten, vaikka väestö on samaan aikaan kasvanut 400 000 hengellä. Olemassa oleva työaika on silputtu entistä pienemmiksi paloiksi, nollatuntisopimuksiksi, pätkä- ja silpputöiksi. Näin on luotu epävarmojen tulojen varassa elävien armeija.

SKP:n toriteltalta saa vaihtoehdon nykyiselle talouskomennolle

Puhe Vappujuhlassa Joensuun torilla

Tieto on valtaa ja vastaavasti ilman oikeaa tietoa ei voi olla oikeaa valtaa, oikeaa vallan käyttöä. Jos valtaa pitävillä on järjestelmä, jolla rajoitetaan sananvapautta, oleellisen tiedon levittämistä, niin silloin puhutaan sensuurista. Sensuuria on myös se, jos oleellista tietoa jätetään tarkoituksella julkaisematta. Esimerkiksi sensuurista Suomessa sopii Naton kanssa solmittu ja Suomea ankarasti sitova Isäntämaasopimus. Tämä sopimus on vain Englannin kielellä ja se on suurelle yleisölle täysin tuntematon.

Leimakirves heiluu ja työelämä huononee

Leimakirves on voimalla heilahtanut ja julkisesta sektorista on tehty syypää kaikkeen onnettomuuteen, mikä kansakuntaamme on kohdannut. Mediakohinalla siis lehdistön ja sähköisen viestinnän mekastuksella on ollut vankka tarkoitus. Kohinan tarkoituksena on ollut julkisia palveluita heikentämällä luoda tilaa yksityisille palveluille ja yksityiselle voiton tavoittelulle sekä samalla muuttaa tulonjakoa rikkaitten hyväksi.

 

Tulonjako on muuttunut rajusti suurituloisten eduksi 20 vuoden aikana. Kuva Tilastokeskus

Sijoittajilla, keinottelijoilla on runsaasti “patoutunutta varallisuutta”, rahaa, joka etsii sijoituskohdetta ja suurempaa tuottoa. Tässä saalistuksessa kaikki keinot ovat luvallisia ja kuten Björn Wahlroos on opettanut “yrityksillä ei ole yhteiskuntavastuuta”.

Asuntoja, kiitos!

Kohtuuhintainen, hyväkuntoinen asunto pysyy suomalaisen toiveena vuodesta toiseen. Asumiseen liittyviä ongelmia ei ole saatu ratkaistua. Ratkaisun avaimet ovat markkinavoimilla ja näillä voimilla tavoitteena on rahalla mitattava menestys.

Yhteiskunnan jako tulojen perusteella näkyy myös asumisessa. Köyhät asuvat ahtaasti meluisassa ympäristössä. Melu on haitalliseksi koettua ääntä ja siitä koituu terveyshaittoja, vaikka asukas ei sitä selvästi tunnista. Oma lukunsa on huonosta rakentamisesta tai huollosta johtuvat ongelmat asumisterveydessä.

Asukkaiden etu vaatii edullista asumista kasvukeskuksiin

Markkinavoimat eivät ole ulkoavaruudessa tuotettuja olentoja, vaan varsin kotikutoisia sijoittajia, joille vuokralaiset ja asunnonostajat ovat rikastumisen lähde. Suomen vuokra-asuntojen korkea tuotto houkuttelee jo kansainvälisiä sijoittajia pääkaupunkiseudulla. Pohjaa vuokrabisnekselle rakennettiin poistamalla laista vuokrasääntely 1990-luvun alkupuolella.

Kreikkalainen pommi

Kreikassa tapahtui vuoden 2015 alussa jotakin, mikä mullisti ajattelun koko Euroopassa. Kreikassa nousi valtaan hallitus, joka ryhtyi täyttämään vaalilupauksiaan kannattajilleen ja samalla kansan enemmistölle. Rehellisyys oli uutta, lähes ennen kokematonta monille politiikkaa seuranneille.

Kreikka liikkeellä

Erityisen kiusallista Kreikan radikaalivasemmistolaisen puolueen Syrizan menestys on oikeistoa edustaville piireille.

Lapsivangista vanginvartijaksi

Ainutkertainen tapahtuma kotona teki Kalevi Välitalosta lapsivangin, aikuisena vanginvartijan sekä tavallisten kansalaisten puolesta puhujan ja avustajan.

Kalevi Välitalo ja historiaa paljastava sotilaskantakortti.

 

Kalevi Välitalo on syntynyt vuonna 1937 Pohjois-Karjalassa ja aloittanut siellä työuransa rakennuksilla ammattikoulun jälkeen. Koulussa opitut huonekalupuusepän taidot kehittyivät kirvesmiehen taidoiksi. Samaa kansakoulua käynyt tyttö löysi vihkiparinsa Kalevista ja yhteisen kodin rakentaminen jatkui vuonna 1961 Sonkajärvellä. Kalevi aloitti työt vanginvartijana Sukevalla ja vaimolle löytyi oma työpaikka. Perheen lasten tulevaisuus vaikutti uudessa kunnassa turvatulta ja sinne rakennettiin myös omakotitalo.