Archive for maaliskuu 2013|Monthly archive page

Eurooppalainen toimintapäivä ja Joensuun tori

Kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen ja rahamarkkinoiden vapauttaminen ovat olleet viime vuosikymmenten keskeisin taloudellinen oppi. Myös oppi kaiken kattavan yksityistämisen paremmuudesta on mennyt perille ja oppirahat ovat tulleet maksuun. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu, mutta ei siitä, että oppirahoja joutuvat maksamaan myös tulevat sukupolvet vuosikymmeniä eteenpäin, ellei muuta vaadita.

Tutkija Pekka Himonen EU:n kuripolitiikan uhria elvyttämässä.

Tutkija Pekka Himonen EU:n kuripolitiikan uhria elvyttämässä.

Mistä nämä oppirahat koostuvat? Pääomaliikkeitten, rahamarkkinoiden vapauttaminen tarkoittaa luonnonrikkauksien, työvoiman ja palvelutuotannon hyväksikäyttöä suursijoittajien määräämillä ehdoilla. Lisäksi se tarkoittaa vapaata keinottelua pankkitoiminnassa ja pörsseissä sekä rahavirtojen pakenemista veroparatiiseihin. Se tarkoittaa pankkikriisiä ja tappioiden sysäämistä veronmaksajille. Se tarkoittaa varallisuuden kasaantumista, uusia miljardöörejä ja uusia miljoonia köyhiä maailmanlaajuisesti ja nyt Euroopassa. Se tarkoittaa kansalaisten ja hallitusten välisiä yhteenottoja, poliittista umpikujaa, talouspakotteita ja mellakkapoliiseja.

Suomella on oma kokemuksensa 1980-luvulla rahamarkkinoiden vapauttamisesta, jolle annettiin kaunis nimi HALLITTU RAKENNEMUUTOS. Tässä rakennemuutoksessa ei ollut mitään hallittua, vaan se päättyi pakkodevalvaatioon, markan ulkoisen arvon romahtamiseen, pankkikriisiin, konkurssiaaltoon, jättityöttömyyteen sekä sosiaaliseen kriisiin. Yksityispankkien holtiton velanotto ulkomailta kostautui ja pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla. Operaation oppirahat olivat runsaat 10 miljardia euroa ja pysyvät leikkaukset julkisiin palveluihin.

Lue loppuun