Asfaltilta aarniometsään

Aarniometsää Kalevalan kansallispuistossa Venäjän Karjalassa

Aarniometsää Kalevalan kansallispuistossa Venäjän Karjalassa

Suomen ja Venäjän välistä rajaa on tuhat kilometriä. Rajan yli hurautellaan ostoskeskuksiin, tankkaamaan ja kyläilemään. Tässä kuvattu matka suuntautui luonnontilaiseen aarniometsään suojelualueen ytimessä Vienan Karjalassa. Perillä törmättiin karhun jälkiin, uhanalaisiin kasvilajeihin, 11 000 vuotta vanhaan metsään, luonnontilaisiin järviin,  rajuun historiaan ja nykypäivän kovaan kapitalismiin. Alueen muistoja kirkastavat rauhallisemman kehityksen jaksot. Niistäkin kertoi Venehjärven luontomatkailuyrittäjä Santeri Lesonen.

Neuvostoliiton romahdettua romahti myös nykyisen Kalevalan kansallispuiston vieressä olevan Vuokkinimen kylän talous. Karjanhoito työllisti 70 Vuokkiniemen 500 asukkaasta.

Kylän suurnavetasta rahdattiin ennen maito tankkiautolla  kaksi kertaa päivässä 50 km päähän Kostamuksen meijeriin. Lähituotanto ei kestänyt kuitenkaan dollarivetoista kilpailua ja se lopetettiin.

Venäjän Karjalassa ovat jyrränneet kansainvälisten metsäyhtiöiden koneet ja niiden jälki näkyy valtavina aukkoina ikimetsissä. Kalevalan kansallispuiston perustaminen vuonna 2006 pelasti 74 000 hehtaaria alkuperäistä luontoa Venäjän hallituksen päätöksellä. Tämän päätöksen myötä Karjalan tasavallan hallitus ja ympäristöjärjestöt kokivat onnistuneensa omassa kamppailussaan luonnon puolesta.

LUONTOMATKAILU HOUKUTTELEE

Metsän uudistuminen Karjalassa kestää noin 100 vuotta ja metsän myyntitulot hyödyttävät pääosin bisnesmiehiä sekä keskushallintoa. Näin tästä ’uusiutuvasta luonnonvarasta’ jää olemattomat muruset alueen asukkaille. Kyläläisille välttämätön polttopuu on ostettava hakkuuoikeudet omistavalta ulkomaiselta yhtiöltä.  Menetetyn toimeentulon tilalle on kehitettävä jotakin uutta. Yksi uusi asia, jonka toivotaan tukevan ihmisten elämää Vienassa, on luontomatkailu.

Santeri ja Nina Lesosen talo Venehjärven kylässä

Santeri ja Nina Lesosen talo Venehjärven kylässä

Kalevalan kansallispuiston 74 000 hehtaaria on rajattu kolmeen luokkaan.  Tiukasti suojeltu vyöhyke on vain tutkimuskäyttöön. Pääosin kansallispuisto on luontoa ihmisille ja siellä voi liikkua jokamiesoikeuksin. Talousvyöhykkeellä on metsästys ja kalastus rajoitettua, mutta pienimuotoinen metsän hyötykäyttö ja matkailupalvelujen järjestäminen on sallittu asukkaille.

Neljäntoista hengen retkikuntamme tukikohta suojelualueella oli Venehjärven kylä. Nyt sen ainoat ympärivuotiset asukkaat ovat Santeri ja Nina Lesonen. Kylässä asui enimmillään 150 henkeä. Stalinin puhdistukset veivät 7, jatkosodan uhrina rintamilla  kaatui 43, ja ankariin oloihin menehtyi evakossa 80. Rauhan palattua kyläläisiä oli vain 20. Nyt Suomen ja Venäjän välinen raja on turvallinen. Muualta Venäjältä asepalveluun pyritään Luoteis-Venäjän varuskuntiin, jopa hyvien suhteiden avulla.  Asepalvelu kriisiherkillä alueilla voi olla kohtalokas.

Retkikuntamme oppaalle, kokeneelle metsätutkijalle Raimo Heikkilälle Venäjän Karjala on tuttu. 20 vuoden yhteistyö valtakunnan rajan yli on laajentanut näkemystä oikeasta ympäristöpolitiikasta.  Nyt retkelle lomallaan osallistuneiden biologien lisäksi aarniometsän hiljaisuuteen ja rikkauteen pääsivät tutustumaan myös luontoharrastajat, joille jokainen askel uudessa ympäristössä oli arvoituksia täynnä.

Kostamuksen jälkeen tiet ovat hyväkuntoisia sorateitä. Ryhmän matka tehtiin henkilöautoilla ja maastoon mentiin kävellen. Se on järkevää, sillä  Santeri Lesosen mukaan: mitä parempi maastoauto, niin aina kauempaa on traktori haettava.

VESIREITTIÄ RIITTÄÄ

Luonnontilainen, puhdas ja kalaisa järvi suojelualueen sisällä.

Venehjärvi on luonnontilainen, puhdas ja kalaisa järvi suojelualueen sisällä.

Suomessa on tehty järvien laatuluokitusta. Paras vastaisi luonnontilaista     järveä, joita ei enää vertailukohteeksi löydy. Soiden ojitus, metsien lannoitus maanviljelys ja muut vastaavat toimet ovat tehtavänsä tehneet: järvien tila on huono.

Kuvan Venehjärvi kävisi hyväksi vertailukohteeksi tämän pohjatyypin luonnontilaisesta järvestä myös suomalaisille tutkijoille.

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: