Lapsivangista vanginvartijaksi

Ainutkertainen tapahtuma kotona teki Kalevi Välitalosta lapsivangin, aikuisena vanginvartijan sekä tavallisten kansalaisten puolesta puhujan ja avustajan.

Kalevi Välitalo ja historiaa paljastava sotilaskantakortti.

Kalevi Välitalo ja historiaa paljastava sotilaskantakortti.

 

Kalevi Välitalo on syntynyt vuonna 1937 Pohjois-Karjalassa ja aloittanut siellä työuransa rakennuksilla ammattikoulun jälkeen. Koulussa opitut huonekalupuusepän taidot kehittyivät kirvesmiehen taidoiksi. Samaa kansakoulua käynyt tyttö löysi vihkiparinsa Kalevista ja yhteisen kodin rakentaminen jatkui vuonna 1961 Sonkajärvellä. Kalevi aloitti työt vanginvartijana Sukevalla ja vaimolle löytyi oma työpaikka. Perheen lasten tulevaisuus vaikutti uudessa kunnassa turvatulta ja sinne rakennettiin myös omakotitalo.

Sonkajärvellä Kalevi osallistui kunnalliseen ja poliittiseen elämään SKP:n puolueosaston kautta. Järjestötehtävien lisäksi tutuksi tuli kunnanhallitus, joka oli hyvä näköalapaikka Sonkajärven tapahtumiin.

Kalevi naureskelee saaneensa sukuvikana mahdottoman työinnon, joka on ollut kuitenkin palkitsevaa. Työura päättyi eläkkeelle jääntiin Sukevan vankilan vartijan tehtävistä vuonna 1992. Neuvostoliitto oli lakkautettu vuotta aikaisemmin ja tieto Venäjän Karjalan avuntarpeesta tavoitti myös Kalevin, joka osti samantien uuden pakettiauton ja aloitti vaateiden sekä tarvikkeiden kuljetuksen rajan yli.

Tuttuja rajan molemmin puolin

Kolmen kiireisen vuoden aikana autoon tuli 100 000 kilometriä ja tavaraa kulki eri kohteisiin 30 tonnia. Kyky asettua heikomman asemaan ja auttamisen halu avasi entiselle vanginvartijalle lukuisia ovia itänaapurissa lastenkodeista tutkintovankilaan saakka. Tutuiksi tulivat myös suomenkieliset kirjailijat.

Kirjailijoita ja Kalevia yhdisti sodanaikaiset tapahtumat ja Neuvostoliiton joukoissa Suomen puolella kaatuneet sotilaat ja heidän hautansa. Kalevi toimi kaatuneitten omaisille oppaina muistoretkillä vaikeasti löytyville haudoille.

Kalevi Välitalo ja Martti Vaskonen karttaharjoituksissa

Kalevi Välitalo ja Martti Vaskonen karttaharjoituksissa

Nykyisessä Joensuun kodissaan Kalevilla on mittava määrä historiallisia asiakirjoja, karttoja ja valokuvia monien vuosikymmenten ajalta. Historian lisäksi Kalevi on vahvasti kiinni päivän tapahtumissa ja on tuttu kävijä kirjastossa, keskustelutilaisuuksissa ja yhteiskunnallisissa tapahtumissa.

Mitä Kalevin lapsuuden kodissa tapahtui?

Neuvostoliitto oli aloittanut kesällä vuonna 1944 suurhyökkäyksen Suomen irrottamiseksi sodasta. Sotaoperaatio hajotti suomalaisten joukkoja, jotka suurelta osin pakenivat sekasortoisina ryhminä vallatuilta alueilta.

Kalevin isä Aleksi Välitalo kuului niihin joukkoihin, jotka luopuivat turhasta sodan pitkittämisestä ja jatkoivat pakomatkaa metsiin tai kotiin saakka. Tätä pidettiin viimeisten sotaintoilijoiden mielestä karkuruutena. Ilmiannon perusteella Koveron poliisi teki tarkastuksen Kalevin kotiin ja pidätti aseella uhaten tämän isän. Aleksi Välitalo ilmeisesti teloitettiin suojeluskuntalaisten toimesta, mutta tapahtuma salattiin. Virallisesti Aleksi Välitalosta tehtiin sotasankari, joka kaatui rintamalla.

Välirikko jo 30-luvulla

Välirikko suojeluskunnan ja Aleksi Välitalon kanssa tapahtui jo 30-luvulla. Aleksi oli liittynyt suojeluskuntaan varusmiehenä, mutta erosi järjestöstä myöhemmin. Aleksi ei halunnut kuulua “rosvokoplaan”, minkä hän ilmoitti eronsa syyksi. Toinen painava syy välirikkoon oli Aleksin kieltäytyminen hyökkäyksestä vanhan rajan yli Neuvostoliiton puolelle talvisodan aikana.

Aleksi kuului marraskuussa vuonna 1939 Lieksassa luutnantti Armas Sainion joukkoihin, mitkä määrättiin hyökkäämään Neuvostoliittoon. Tästä komennosta kieltäytyi lukuisia miehiä, joita sitten uhattiin kenttäoikeudella ja teloituksella. Uhkailu ei kaikkiin tehonnut ja hyökkäyksestä kieltäytyneet sotilaat lähetettiin Helsinkiin kurikomppaniaan rääkättäviksi. Vaikka talvisota päättyi maaliskuussa, niin sen jälkeen kenttäoikeus tuomitsi  nämä sotilaat vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuomion kärsittyään Aleksi kotiutui ja määrättiin sitten jatkosodassa rintamalle, rajanylitykseen sekä hyökkäämään toistamiseen Neuvostoliittoon.

Uusi arvoitus 

Sodan loppuvaiheessa Kalevista tuli hänen omien sanojensa mukaisesti “lapsivanki”, sillä äiti katosi puoleksi vuodeksi ilman virallista tuomiota avunannosta miehelleen ennen tämän pidätystä, tai jostakin tuntemattomasta syystä. Tämän ajan Kalevi sisaruksineen vietti Koverossa Petsalon talossa tiukasti valvottuna.

Kalevin äidin Tyyne Välitalon katoaminen ei selvinnyt koskaan. Äiti ei paljastanut katoamisen syytä ja mitään virallisia asiakirjoja tästäkään tapahtumasta ei ole. Laki ja järjestys oli mielivaltaa sekä rangaistuksia ilman tuomioistuimia ajan hengen mukaisesti.

Ratkaisu?

Tutkijat ovat tuoneet päivänvaloon vahvan aineiston, mikä romuttaa myyttiä Suomen viattomuudesta sotaa edeltäneestä politiikassa. Vaihtoehtoja oli mutta niitä ei haluttu käyttää. Vaihtoehtojen käyttämättä jättäminen oli kohtalokasta etenkin rajamaakunnan asukkaille ja niille, jotka oikeiston sanelemaa linjaa eivät hyväksyneet.

Kriisien tullessa tapahtumien vyöry polkee alleen kaikkein heikoimmat, siksi pyyteetön apu on suurinta rikkautta, mitä silloin voi saada. Kalevi Välitalo on käyttänyt avustustyössä paljon omia varojaan, mutta ei koe menettäneensä mitään. Uudet ystävät rajan molemmin puolin korvaavat menetykset monin verroin ja Kalevin sanoin “kun toimii rehellisesti ei ole mitään pelättävää”.

Mainokset

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: