Asfaltilta aarniometsään

Aarniometsää Kalevalan kansallispuistossa Venäjän Karjalassa

Aarniometsää Kalevalan kansallispuistossa Venäjän Karjalassa

Suomen ja Venäjän välistä rajaa on tuhat kilometriä. Rajan yli hurautellaan ostoskeskuksiin, tankkaamaan ja kyläilemään. Tässä kuvattu matka suuntautui luonnontilaiseen aarniometsään suojelualueen ytimessä Vienan Karjalassa. Perillä törmättiin karhun jälkiin, uhanalaisiin kasvilajeihin, 11 000 vuotta vanhaan metsään, luonnontilaisiin järviin,  rajuun historiaan ja nykypäivän kovaan kapitalismiin. Alueen muistoja kirkastavat rauhallisemman kehityksen jaksot. Niistäkin kertoi Venehjärven luontomatkailuyrittäjä Santeri Lesonen.

Read more »

Eurooppalainen toimintapäivä ja Joensuun tori

Kansainvälisen kaupan esteiden poistaminen ja rahamarkkinoiden vapauttaminen ovat olleet viime vuosikymmenten keskeisin taloudellinen oppi. Myös oppi kaiken kattavan yksityistämisen paremmuudesta on mennyt perille ja oppirahat ovat tulleet maksuun. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu, mutta ei siitä, että oppirahoja joutuvat maksamaan myös tulevat sukupolvet vuosikymmeniä eteenpäin, ellei muuta vaadita.

Tutkija Pekka Himonen EU:n kuripolitiikan uhria elvyttämässä.

Tutkija Pekka Himonen EU:n kuripolitiikan uhria elvyttämässä.

Mistä nämä oppirahat koostuvat? Pääomaliikkeitten, rahamarkkinoiden vapauttaminen tarkoittaa luonnonrikkauksien, työvoiman ja palvelutuotannon hyväksikäyttöä suursijoittajien määräämillä ehdoilla. Lisäksi se tarkoittaa vapaata keinottelua pankkitoiminnassa ja pörsseissä sekä rahavirtojen pakenemista veroparatiiseihin. Se tarkoittaa pankkikriisiä ja tappioiden sysäämistä veronmaksajille. Se tarkoittaa varallisuuden kasaantumista, uusia miljardöörejä ja uusia miljoonia köyhiä maailmanlaajuisesti ja nyt Euroopassa. Se tarkoittaa kansalaisten ja hallitusten välisiä yhteenottoja, poliittista umpikujaa, talouspakotteita ja mellakkapoliiseja.

Suomella on oma kokemuksensa 1980-luvulla rahamarkkinoiden vapauttamisesta, jolle annettiin kaunis nimi HALLITTU RAKENNEMUUTOS. Tässä rakennemuutoksessa ei ollut mitään hallittua, vaan se päättyi pakkodevalvaatioon, markan ulkoisen arvon romahtamiseen, pankkikriisiin, konkurssiaaltoon, jättityöttömyyteen sekä sosiaaliseen kriisiin. Yksityispankkien holtiton velanotto ulkomailta kostautui ja pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla. Operaation oppirahat olivat runsaat 10 miljardia euroa ja pysyvät leikkaukset julkisiin palveluihin.

Read more »

Jääkappi 43 v ja hyvin porskuttaa

Kestävä kotimainen jääkaappi on keksitty ajat sitten. Kuvan kotimainen Helkama-kaappi on otettu käyttöön heinäkuun 1. päivänä vuonna 1969 ja toimii edelleen mainiosti. Jääkaapin 44-vuotissynttärit on ensi kesänä.

Kotimainen Helkama jääkaappi on vuodelta 1969 ja käytössä edelleen.

 

Monta kertaa tänään myytävät kaapit joutuvat ongelmajätteeksi samassa ajassa? Miksi meille kertakäyttökaappeja myydään, kun samalla vaivalla voitaisiin tehdä jopa kymmeniä vuosia tehtäviä koneistoja?

Tuhokapitalismi opettaa

Tutkija ja tietokirjailija Naomi Klein valitsi pääteoksensa nimeksi Tuhokapitalismi. Nimellä kirjailija viittaa seurauksiin, mihin äärimmäisyyksiin viety yksityistäminen johtaa. Tämä tuhoisa talousoppi, uusliberalismi sai jalansijan Suomessa 1990-luvulla.

Naomi Klein

Kuinka tuhokapitalismi toteutuu, sen ymmärtävät paremmin nyt kainuulaiset Talvivaaran ympäristöonnettomuutta selvittäessään. Kainuulaiset ovat kokeneet sen, mitä luonnonvaroiltaan rikkaalla maaperällä olevat alkuperäisasukkaat ovat kokeneet eripuolella maapalloa. Rahallinen hyöty on mennyt pienelle kansalliselle eliitille,  sekä pörssikeinottelijoille, joitten isänmaa on veroparatiisit.

Read more »

JHL 2012 vaaliarvio

Julkisten ja hyvinvointialalojen liitto JHL toimitti maaliskuussa 2012 edustajistonsa vaalit. Sataprosenttista valtaa seuraavat viisi vuotta Suomen suurimmassa ammattiliitossa käyttävät sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto. Liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sdp) ja toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen (vas) ovat tyytyväisiä vaalivoitoistaan. Millainen tämä voitto sitten oli?

Vain kolme kymmenestä liiton jäsenestä antoi tukensa vaaleissa voittaneille ryhmille. Liiton koko koneisto ja varat oli ja on näitten samojen ryhmien hallussa. Vaaleissa äänesti 37,2 % jäsenistä, vaikka äänestäneille oli tarjolla palkintojakin.

Nykyinen tilanne on jäsenistön kannalta hankala, koska sdp ja vasemmistoliitto ovat tiukasti sitoutuneet tukemaan  asiakirjaväärentäjä Jyrki Kataisen hallitusta. Oikeusoppineet ovat kauhunsekaisin tuntein seuranneet hallituksen toimia EU:n vakausrahastojen ja kuntauudistuksen yhteydessä. Onko Katainen ja kumppanit ottaneet mallia Paavo Lipposen hallitukselta, joka mitätöi oman valuutan markan ja liitti Suomen euroalueeseen perustuslakia rikkoen ?
Read more »

Onko varuskuntien lakkauttaminen virhe?

Onko varuskuntien lakkauttaminen virhe? Onko julkisten palvelujen lakkauttaminen virhe? Onko vajaatyökykyisten työssä roikuttaminen virhe? Onko virhe pumpata rahaa EU:n vakausrahastojen kautta keinottelijoille? Miksi huolet kohdistuvat nyt varuskuntien lakkauttamiseen, kun kohteena ovat julkiset palvelut kokonaisuudessaan? Suuri kysymys on, miten yhteiset varat, kansantalouden tuotto käytetään?

Kari Lindsrömin banderolli vuodelta 1997

Read more »

Kansalaisten vuoro – JHL

Kansalaisten vuoro

Markkinavoimat eli kotoisammin pörssikeinottelijat ovat onnistuneet rajoittamaan itsenäisten valtioiden päätösvaltaa Euroopan Unionin avulla. Samalla ne ovat rikastuneet ja kasvattaneet omistustaan. Tämä rahanhimoinen joukko ei tule koskaan kylläiseksi, vaan käyttää kaikki keinot uusien voittojen kokoamiseksi. Suomessa tällä joukolla on tukenaan koko hallitus ja etenkin kuntaministeri Henna Virkkunen. Hallitus on päättänyt siirtää kunnallisen palvelutuotannon osaksi pörssikeinottelijoiden temmellyskenttää.

Usean tutkimuksen (mm. Antti Moisio Valtion taloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja Roope Uusitalo Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, Kari Leinamo Vaasan yliopistosta) mukaan kuntaliitoksilla ei ole saavutettu luvattuja hyötyjä. Kuntaliitto on omissa tutkimuksissaan todennut kunnan ihanteelliseksi kooksi 20 000 asukasta. Silloin palvelut ovat edullisimmat järjestää. Kalleimmat palvelut ovat pienissä saaristokunnissa ja pitkien välimatkojen kunnissa. Yli 70 tuhannen asukkaan kunnissa byrokratia ja palveluiden hinta kasvaa.

Kokoomuksen pöytälaatikosta on löytynyt omaperäinen pörssikerhon tutkimus, jonka mukaan kunnan ihannekoko on 200 tuhatta asukasta. Tämä koko on sopiva toimintojen järjestämiseen kansainvälisille pörssiyhtiöille, jotka lyövät rahoiksi suurkunnissa tavalla, josta riittää makeita murusia myös lahjottaville poliitikoille ja virkamiehille.

Read more »

Usvaista vettä – Minnesota

Badminton-Minnesota-Intia-alkoholi on sanapötkö, joka täytyy purkaa palasiksi, muutenhan siitä ei saa tolkkua. Badminton on lähes unohdettu paikkakunta Englannissa, jonka olemassa olon parhaiten muistavat ne, joitten elämään sulkapallo kuuluu. Intiasta Eurooppaan sulkapallo rantautui Badmintonin kautta, missä laji esiteltiin runsas sata vuotta sitten. Sulkapallon kansainväliseksi nimeksi vakiintui badminton ja lajin harrastajia on kymmeniä miljoonia, kyläkoululaisista olympiaedustajiin.

Aivan omassa sarjassaan kamppailevat etyylialkoholin kuluttajat. Tämän lajin harrastajat lasketaan jo sadoissa miljoonissa ja sen raskaassa sarjassa, suurkuluttajat kymmenissä miljoonissa.
Read more »

Loppuuko puoluetuki, lyheneekö leipäjonot?

Kärsämäellä kilpaillaan vuosittain tarinaniskennän Suomen-mestaruudesta. Esityksillä tulee olla vahva side todellisuuteen, jutut eivät saa olla keksittyjä. Toista ääripäätä edustaa poliittinen tarinaniskentä, missä asiat ovat julkisuutta ja kansalaisia varten keksittyjä.

Read more »

Stressiä ja makeaa lääkettä

Jotta kansalaiset paremmin ymmärtäisivät taloutta ja tekniikkaa on Suomen kieltä uudistettu tavalla, jota ei voi olla ymmärtämättä. Stressi – henkinen paine, rasitus on varmasti kaikille suomalaisille tuttu tila, siksi poliitikkomme kertoivat pankeille tehtävän stressitestejä.

Ydinvoimanvastainen mielenosoitus Helsingissä 15.3.2011

Read more »